Suomenlinnan historia liittyy kiinteästi koko Suomen historiaan. Suomenlinna on yksi maailman suurimmista merilinnoituksista ja se sijaitsee noin kilometrin päässä Helsingin edustalla. Alunperin Suomenlinna oli saaristoon sijoitettu bastionilinnoitus. Se muodostui neljästä omilla saarillaan sijaitsevasta suljetusta linnoituksesta, täydennettynä kahden muun saaren avoimilla varustuksilla. Muurien sisäpuolella oli varuskuntakaupunki kasarmeineen ja asuinrakennuksineen sekä laivastotukikohta kuivatelakoineen ja varastorakennuksineen. Aina vuoteen 1808 asti Viapori oli ruotsalainen, koko Suomea varten rakennettu linnoitus, mutta samalla myös voimakas laivastotukikohta. Suomenlinna kuuluu Suomen merkittävimpiin nähtävyyksiin ja se on suosittu virkistys- ja asuinalue, jossa asuu noin 850 asukasta.
Viapori perustetaan
1700-luvun alussa Ruotsin valtakunta menetti kahdessa sodassa kaikki itäiset rajamaakuntansa ja -linnoituksensa. Jottei koko Suomea menetettäisi, valtiopäivät päättivät rakentaa keskuslinnoituksen valtakunnan itäisen osan turvaksi. Rakennustyöt aloitettiin Augustin Ehrensvärdin johdolla vuonna 1748. Muutama vuosi myöhemmin linnoitus sai alkuperäisen nimensä Sveaborg joka kansan suussa muuntui kuitenkin nopeasti Viaporiksi. Neljässäkymmenessä vuodessa ruotuarmeijan sotilaat rakensivat Helsingin edustalle linnoituksen, jonka muurien yhteenlaskettu pituus oli n. 8 km. Viapori oli Ruotsin valtakunnan suurin linnoitus.
Venäläinen aika Suomenlinnassa
Viapori vallattiin Suomen sodassa 1808 muutaman viikon piirityksen jälkeen. Tämän jälkeen se oli venäläisenä linnoituksena 110 vuotta. Varuskunnan käyttöön rakennettiin suuria kasarmeja ja sairaaloita, mutta Venäjän suurvalta ei enää pitänyt aiheellisena vahvistaa itse linnoitusta. Siksi vuonna 1855 Krimin sodan aikana englantilais-ranskalainen eskaaderi saattoi häiriöttä pommittaa linnoitusta aiheuttaen sille suuria vaurioita. Sodan jälkeen rakennettiin uusi meripuolustuslinja hiekkavalleineen ja 9- ja 11-tuumaisine kanuunoineen. Myös Suomenlinnan telakka kunnostettiin Krimin sodan pommituksen aiheuttamien vaurioiden jälkeen.
Suomenlinnan linnoitus suomalaisille
Toukokuun 12. päivänä vuonna 1918 nostettiin Suomen lippu juhlallisesti salkoon Kustaanmiekalla valtionhoitaja Svinhufvudin ja senaatin läsnä ollessa. Linnoitus sai tällöin nimen Suomenlinna ja se toimi suomalaisena varuskuntana yli viidenkymmenen vuoden ajan. Vuonna 1973 alue sai siviilihallinnon, jota toteuttaa Suomenlinnan hoitokunta. Merisotakoulu toimii edelleen Suomenlinnassa. Vuonna 1921 perustettiin Ehrensvärd- Seura ry, tehtävänään Suomenlinnan ja sen historian tunnetuksi tekeminen ja arvokkaan kulttuuriperinnön vaaliminen. Suomenlinna on maailmanperintökohde UNESCO:n suojeluksessa. Vuosittain siellä vierailee yli miljoona kävijää.
Tilaa uutiskirje
Suomenlinnasta löytyy mielenkiintoista tekemistä ympäri vuoden. Ole perillä ajankohtaisista tapahtumista, näyttelyistä ja opastuksista tilaamalla uutiskirjeemme!
Katso myös
Suomenlinnasta löytyy paljon mielenkiintoista katsottavaa ja koettavaa.