Augustin Ehrensvärd syntyi 25.09.1710 Västmänlannissa, Fullerön kartanossa, jossa hän vietti ensimmäiset kymmenen vuottaan. Hänen vanhempansa olivat Anna Margaretha Mannerheim ja Jacob Johan Scheffer, joka aateloitiin 1717 nimellä Ehrensvärd. Vuonna 1739 Augustin Ehrensvärd avioitui Catarina Elisabet Adlerheimin kanssa ja he saivat vuonna 1745 pojan, Carl Augustinin.
Viaporin sijainti oli alun perin valittu laivastotukikohtaa silmällä pitäen. Kaleeritelakan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1750 ja vuonna 1764 ensimmäinen fregatti Hämeemaa Oden voitiin laskea vesille. Armeijan laivasto oli muusta amiraliteetistä itsenäinen ja sitä johti linnoituksen komendantti, eli Augustin Ehrensvärd.
Ehrensvärd oli lahjakas taiteilija, joka toi ensimmäisten joukossa valon kuvaamisen taidon Ruotsiin. Ehrensvärdiltä on säilynyt lukuisia piirroksia ja taideteoksia. Hän ylläpiti muun koulutoiminnan lisäksi upseeriston pojille piirustuskoulua, jossa opetti Elias Martin (1739-1818). Ehrensvärd lähetti myöhemmin Martinin Eurooppaan opiskelemaan ja tänään Martinin töitä pidetään 1700-luvun ansiokkaimpina, etenkin maisemamaalauksen saralla. Myös Ehrensvärdin oma poika Carl August sai huomiota taiteilijana sotilasuransa ohella.
Pommerin sodan jälkeen Viaporin linnoitustyöt ja laivaston rakentaminen jatkuivat kiivaina. Vuonna 1764 Ehrensvärd korotettiin vapaaherralliseen säätyyn. Hän vietti myös aikaa Tukholmassa puhuen linnoitustöiden puolesta: “Mitä minua hyödyttävät arvonimet ja koreat nauhat. Jos kuningas haluaa osoittaa minulle armollisuuttaan, hankkikoon rahoja laivaston ja linnoituksen rakentamiseen. Kaikki muu on tarpeetonta”. Hattu- ja myssypuoluiden valtataisteluiden tuloksena Ehrensvärd erotettiin joulukuussa 1765 virastaan, johon hän kuitenkin palasi hattujen saadessa Tukholmassa vallan takaisin vuonna 1769. Seuraavana vuonna hänestä tuli kunnioitetun Serafiimi- ritarikunnan ritari ja kaikkien Suomessa olleiden joukkojen ylipäällikkö.
Ehrensvärd siunattiin Mynämäen kirkkossa, josta hänen arkkunsa siirrettiin seuraavana kesänä Turkuun ja edelleen Helsinkiin. Helsingissä kupariarkku laskettiin kirkkomaalle muurihautaan Ulrika Eleonoran kirkkoon. Vasta vuonna 1783 Ehrensvärd saatettiin Suuren linnanpihan keskelle suunniteltuun hautaholviin Kustaa III:n läsnäollessa. Hautamonumentin suunnitteli kuningas Kustaa III yhdessä Carl August Ehrensvärdin ja Jean Eric Rehnin kanssa. Monumentin veistokset toteuttivat kuvanveistäjä Johan Tobias Sergel sekä kivenhakkaaja Nils Stenstam. Hautamonumentti valmistui kokonaisuudessaan vasta vuonna 1807- puoli vuotta ennen Viaporin antautumista Venäjälle.
Ehrensvärd seura ry.n logo myötäilee Augustin Ehrensvärdin hautamonumentin ornamentiikkaa.
Lähteet: Gardberg C.J. 1998. Viapori Suomenlinna. Keuruu, Otavan Kirjapaino.