• Swedish Flag
  • English Flag
  • Russian Flag

Augustin Ehrensvärd (1710-1772)

suomenlinna augustin ehrensvärd hautamuistomerkki
suomenlinna augustin ehrensvärd hauta

Augustin Ehrensvärd syntyi 25.09.1710 Västmänlannissa, Fullerön kartananossa, jossa hän vietti ensimmäiset kymmenen vuottaan. Hänen vanhempansa olivat Anna Margaretha Mannerheim ja Jacob Johan Scheffer (aateloitiin 1717 nimellä Ehrensvärd). Vuonna 1739 Augustin Ehrensvärd avioitui Catarina Elisabet Adlerheimin kanssa ja he saivat vuonna 1745 pojan, Carl Augustin.

Nuori Augustin

Augustin Ehrensvärd liittyi 16-vuotiaana tykistöön ja opiskeli Uppsalan yliopistossa. Hän tutki opintomatkoillaan Euroopassa kahden vuoden ajan eri maiden tykistöä, linnoituksia sekä opiskeli maalausta, piirustusta ja kaiverrusta Pariisissa.

Augustin Ehrensvärd kuului valtaapitävään hattu-puolueeseen ja oli Kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen. Hän osallistui hattujen sotaan (1741- 1743) Venäjää vastaan tehtävänään saada tykistö sotakelpoiseen kuntoon ja johtaa Haminan puolustuksen laajentamista.

Suomenlinnan linnoitustyöt alkavat

Ruotsi oli hävinnyt Venäjälle 1700-luvun alussa suuria maa-alueita ja kaikki itäiset linnoituksensa. Pietarin kaupungin perustaminen vuonna 1703 ja venäläisten vahvan laivaston uhka pakotti Ruotsin toimenpiteisiin. Vuonna 1747 kuningas Fredrik hyväksyi Ehrensvärdin laatiman puolustussuunnitelman, johon kuului Helsingin ja Degerbyn linnoittaminen. Suunnitelmaa varten Ehrensvärd oli kesällä 1747 purjehtinut kaksimastoluuppi Dianalla kahden muun upseerin kanssa tutkien Suomen etelärannikon linnoittamismahdollisuuksia.Tutkimusmatkallaan hän piti päiväkirjaa, johon kuului runsas kuvitus.

Helsingin ja Susiluotojen linnoitustyöt aloitettiin vuonna 1748. Linnoitusta varten ei ollut yhtä kokonaisvaltaista suunnitelmaa, vaan piirrustuksia tehtiin paikan päällä sääolosuhteet ja vaativa maasto huomioon ottaen. Määrärahojen ollessa rajalliset päätettiin Helsingin kaupungin linnoitustöistä luopua ja keskittyä vain saarten linnoittamiseen. Helsingissä linnoitustöistä elää muistona Ulrikasborgin (Ullanlinna) nimi sekä muutamia rakennettuja linnoitulaitteita.

Kesällä 1750 kuningas Fredrik hyväksyi Ehrensvärdin ehdotuksen linnoituksen nimeä varten ja Susiluotojen linnoitus sai nimen Sveaborg. Nimi taipui myöhemmin suomenkielisten ruotusotilaiden puheessa Viaporiksi.

Taitava suunnittelija ja lahjakas taiteilija

Ehrensvärd suunnitteli taidokkaasti ranskalaiseen bastionilinnoituksjärjestelmään perustuvan merilinnoituksen laivastotukikohtineen. Puolustuslaitteiden lisäksi hän laittoi painoarvoa kaupunkitilallisiin ratkaisuihin, kuten aukioihin ja monumentaaliarkkitehtuuriin. Hän suunnitteli mm. Suuren linnanpihan ja kuningas Adolf Fredrikin maihinnousupaikalle Kustaanmiekalle kuninkaanportin. Rakennusvaiheen alkuvaiheessa piirrustustöihin ja niiden konsultointiin osallistui yli-intendentti arkkitehti Carl Hårleman. Ehrensvärdillä oli apunaan laajan upseeriston ja piirtäjien lisäksi aikansa etevimpiä suunnittelijoita. Daniel af Thunberg (1712-1788) suunnitteli kaleeritelakan ja Thunbergin myllyn ja laivarakentaja Fredrik Henrik af Chapman (1721-1808) suunnitteli puolestaan Viaporiin kokonaisen uuden laivaston, Armeijan laivaston.

Ehrensvärd oli lahjakas taiteilija, joka toi ensimmäisten joukossa valon kuvaamisen taidon Ruotsiin. Ehrensvärdiltä on säilynyt lukuisia piirroksia ja taideteoksia. Hän ylläpiti muun koulutoiminnan lisäksi upseeriston pojille piirustuskoulua, jossa opetti Elias Martin (1739-1818). Ehrensvärd lähetti myöhemmin Martinin Eurooppaan opiskelemaan ja tänään Martinin töitä pidetään 1700-luvun ansiokkaimpina, etenkin maisemamaalauksen saralla. Myös Ehrensvärdin oma poika Carl August sai huomiota taiteilijana sotilasuransa ohella.

Viaporin sijainti oli alun perin valittu laivastotukikohtaa silmällä pitäen. Kaleeritelakan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1750 ja vuonna 1764 ensimmäinen fregatti Hämeemaa Oden voitiin laskea vesille. Armeijan laivasto oli muusta amiraliteetistä itsenäinen ja sitä johti linnoituksen komendantti, eli Augustin Ehrensvärd.

Ehrensvärd osallistui Pommerin sotaan vuosina 1757-1762, jonka aikana linnoitustyöt hiljenivät. Vuonna 1761 hän yleni Ruotsin joukkojen ylipäällikköksi sekä siirtyi tykistöstä Suomen henkivartiorakuunarykmenttiin, jonka everstin virkatalo Mietoisissa tuli hänen käyttöönsä.

Komendantin viimeiset päivät

Pommerin sodan jälkeen Viaporin linnoitustyöt ja laivaston rakentaminen jatkuivat kiivaina. Vuonna 1764 Ehrensvärd korotettiin vapaaherralliseen säätyyn. Hän vietti myös aikaa Tukholmassa puhuen linnoitustöiden puolesta: “Mitä minua hyödyttävät arvonimet ja koreat nauhat. Jos kuningas haluaa osoittaa minulle armollisuuttaan, hankkikoon rahoja laivaston ja linnoituksen rakentamiseen. Kaikki muu on tarpeetonta”. Hattu- ja myssypuoluiden valtataisteluiden tuloksena Ehrensvärd erotettiin joulukuussa 1765 komendantin virastaan, johon hän kuitenkin palasi hattujen saadessa Tukholmassa vallan takaisin vuonna 1769. Seuraavana vuonna hänestä tuli kunnioitetun Serafiimi- ritarikunnan ritari ja kaikkien Suomessa olleiden joukkojen ylipäällikkö.

Ehrensvärd oli Pommerin sodassa haavoittunut ja vamma oli vaivannut häntä siitä lähtien. Hänen kuntonsa heikentyi huomattavasti ja vuonna 1771 hän vetäytyi linnoitustöistä Mietoisten Saaren virkataloonsa. Lokakuun 4. päivänä vuonna 1772 hän menehtyi keuhkokuumeeseen. Kuningas Kustaa III oli kolme viikkoa aiemmin ylentänyt hänet sotamarsalkaksi ja kreiviksi.

Ehrensvärd siunattiin Mynämäen kirkkossa, josta hänen arkkunsa siirrettiin seuraavana kesänä Turkuun ja edelleen Helsinkiin. Helsingissä kupariarkku laskettiin kirkkomaalle muurihautaan Ulrika Eleonoran kirkkoon. Vasta vuonna 1783 Ehrensvärd saatettiin Suuren linnanpihan keskelle suunniteltuun hautaholviin Kustaa III:n läsnäollessa. Hautamonumentin suunnitteli kuningas Kustaa III yhdessä Carl August Ehrensvärdin ja Jean Eric Rehnin kanssa. Monumentin veistokset toteuttivat kuvanveistäjä Johan Tobias Sergel sekä kivenhakkaaja Nils Stenstam. Hautamonumentti valmistui kokonaisuudessaan vasta vuonna 1807- puoli vuotta ennen Viaporin antautumista Venäjälle.

Ehrensvärd seura ry.n logo myötäilee Augustin Ehrensvärdin hautamonumentin ornamentiikkaa.

Lähteet: Gardberg C.J. 1998. Viapori Suomenlinna. Keuruu, Otavan Kirjapaino.